Archive for Kunnallisvaalit 2008

TietoyhteisKunnan ongelma

Kuntaliitto on julkaissut tietoyhteiskuntapoliittiset toimintalinjauksensa. Ne ovat luettavissa Kuntaliiton nettisivuilta. Yle oli nostanut uutisessaan toimintalinjauksista esiin nettiäänestyksen. Minä en nyt keskity tässä kirjoituksessa nettiäänestykseen, vaan nostan esille yleisemmän ongelman. Kuntien suurin ongelma tietoyhteikunta-asioihin liittyen on sisällöntuotanto.

Miksi sisällöntuotanto on ongelma? Päättelyketju menee suunnilleen näin: 1) Sisällöntuotanto on vaikeaa; 2) Kunnissa vastuu sisällön tuottamisesta on pääosin virkamiehillä, jotka kunnissa on tälläkin hetkellä töissä; 3) Heistä suurin osa ei ole käyttänyt niitä ”sosiaalisiamedioita”, joihin sisältöä tuotetaan; 4) Jos ei ole edes käyttänyt, tuskin myöskään ymmärtää, mikä on oleellista, tärkeää ja/tai mahdollista; 5) Sisällöntuotantoon ja sisältöjen päivittämiseen tuskin varataan työaikaa, jolloin laatu kärsii entisestään; 6) ”huonous” vie ilmaiseltakin palvelulta käyttäjät. Ja loppujen lopuksi korttitalo kaatuu…

Hyviä esimerkkejä sisällöntuotannon vaikeudesta on maailma pullollaan(myös tämä blogi pursuaa niitä). Ironisesti tämän kirjoituksen lähtökohta Kuntaliiiton Tietoyhteiskuntapoliittiset toimintalinjaukset -paperi, on sieltä parhaasta(pahimmasta) päästä. Se on yhdensivunmittainen tiivistelmä Kuntaliiton tietoyhteiskuntavoitteista. Sen voi lukea täällä(pdf). Ymmärtäminen tosin oli ainakin minusta varsin vaikeaa. Lainaan tähän siitä muutamia pätkiä:

”Asiakaslähtöisyys edellyttää organisaatio‐ ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä sekä sitä, että palvelut ovat laadukkaina helposti saavutettavissa. Niin perinteisissä kuin sähköisissä palveluissa asiakaslähtöisyyden lisääminen edellyttää yhteispalvelukonseptin käyttöönottoa. Kattava julkishallinnon kuvapuhelinverkosto yhteispalveluun yhdistettynä siirtää tulkkaus‐ ja päätösvaltaiset eri organisaatioiden asiantuntijapalvelut asiakkaan ulottuville. Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen tekee monet kuntalaisten aktiivisuutta edellyttävät palvelut tarpeettomiksi ja korvaa ne ennakoivilla palveluehdotuksilla.”

”Nykyisten äänestystapojen rinnalla on tarjottava myös mahdollisuus tehdä se verkon kautta.”

”Kunnissa tulee tiedostaa tieto‐ ja viestintätekniikan strateginen rooli osallistumista, tuottavuutta ja palvelujen laatua lisäävänä välineenä. Teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen erityisryhmien ja ikääntyneiden elämän helpottamisessa, elinikäisen oppimisen kehittämisessä sekä ilmastomuutoksen hallinnassa on vasta aluillaan.”

”Julkisen tietohallinnon yhteentoimivuutta kehitetään lisäämällä yhteisten suositusten kattavuutta ja laatua sekä kiinnittämällä huomiota koordinaation vaikuttavuuteen. Hallinnossa jo oleva tieto tulee saattaa kaikkien sitä tarvitsevien viranomaisten saataville. Etenkin perusrekistereiden tuotanto‐ ja hyödyntämisprosessien sujuvuutta pitää kehittää. Kilpailua kuntasektorin tieto‐ ja viestintätekniikan markkinoilla lisätään hyödyntämällä avoimen lähdekoodin mahdollisuuksia ja siirtymällä nykyistä pienemmistä komponenteista muodostuviin järjestelmiin. ”

Leave a comment »

Peilejä pyöräteille!

Olin lauantaina hetken aikaa Rotuaarilla jakamassa(kavereiden) esitteitä ja muuten vaan hengailemassa. Erityisesti jäi mieleen lääketieteen opiskelijan, jonka kanssa juttelin pitkän tovin terveydenhoidosta, kallioparkista, pyöräilystä, tietokoneiden käyttöjärjestelmistä ja paljon muusta. Hän ehdotti, että pyöräteiden alikulkuihin pitäisi lisätä peilejä.

Tämä on ihan loistava idea. Peilejä itseasiassa on käytössä Oulun liikenteessä. Peili löytyy mielestäni ainakin Kirkkokatu 3:sta lääninhallituksen kohdalta. Voi niitä olla muuallakin. Joka tapauksessa alikulkuihin näitä voisi hankkia useampaankin paikkaan. Jotta peileistä olisi jotain hyötyä myös talvella, pitäisi alikuluissa olla myös valot.

Muutenkin viikonloppu meni ihan kivasti. Kaikki paikat on toisin kipeinä uuden liikunta harrastuksen tiimoilta, mutta ei siitä nyt enempää.

Leave a comment »

Fiksu pärjää vähällä!

Kerttu Hakala kirjoittaa nettisivuillaan vaalirahoituksestansa. Näköjään fiksu pärjää vähällä. Hänen vaalibudjettinsa on 30€!

Leave a comment »

Vaalirahoitus ja 5 rahankäyttövinkkiä

Tässä tällä hetkellä toteutunut vaalirahoitukseni:

Tulot:

Ei, vaaleihin liittyviä tuloja.

Menot:

1. Ehdokasmaksu vihreille -300€.
2. Osallistuminen Vinon suorapostitukseen(kaikille ensimmäistä kertaa Oulussa äänestäville) -150€

Yhteensä: -450€.

Jos sinulla on ylimääräistä rahaa, käytä ne johonkin hyödylliseen. Tässä on vinkit top-5:

1. Tue vihreitä
2. Ala WWF-kummiksi
3. Ala World Vision -kummiksi
4. Tue Amnestya
5. Luovu autosta ja osta kunnon fillari.

Comments (2) »

Kuinka edistäisin pyöräilyä Oulussa?

Mietin itsekseni, miten voisi helpoiten lisätä ja helpottaa pyöräilyä Oulussa. Tässä on muutama idea mieleentulojärjestyksessä:

1. Ouluun on saatava lisää liikennemerkkejä ja opasteita! Opasteiden suhteen kevyenliikenteen väyliä(ainakin kaikista eniten liikennöityjä) tulisi kohdella samoin kuin muitakin teitä. Selkeät opasteet eivät saa olla autoilijoiden yksinoikeus. Lisäksi ainakin yliopiston osalta myös englannin kieliset opasteet(University of Oulu, Linnanmaa Campus, 4km) ovat tarpeen.

Opasteiden lisäksi tarvitaan lisää kärkikolmioita. Tilanne on akuutein aliskoissa. Miksei muissakin risteyksissä ennemmän liikennöity väylä voisi olla etuajo-oikeutettu. Kärkikolmiot voisivat myös muistuttaa siitä, että oikealta tulevia pitää väistää, jos kolmioita ei ole.

2. Lisää erillisiä pyöräkaistoja. Ainakin keskeiset kevyen liikenteen väylät voisi jakaa erilliseen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osioon. Alikulkuihin voisi määrätä ”turvallisyyssyistä” myös jalankulkijoita koskevan oikeanpuoleisen liikenteen. En ole muuten koskaan käsittänyt, miksi yhdistetyllä pyörätie-jalkakäytävällä oikeanpuoleinen liikenne koskee vain pyöräilijöitä.

3. Mukulakivikaduista pitäisi pyrkiä eroon. Joukkoliikennekadun mukulakivet olivat sikamainen töppäys. Joukkoliikenne kadulla olisi kevytliikenne pitänyt järjestää siten, että pyöräilijät olisi määrätty ajoradalle ja samalla jättetty molemmat puolet kadusta kävelijöille. Busseja ei ole niin paljoa, etteivät pyöräiljätä mahtuisi ihan turvallisesti sekaan. Nyt katu on tehty mukulakivistä ja kevyenliikenteen väylää katkovat bussipysäkit ja mainokset.

4. Ouluun on saatava lisää pyöräparkkeja. Erityisesti rautatieaseman luona pyöräpaikkoja on ihan liian vähän. Pyöräparkkejen tulisi olla katettuja.

5. Keskustan kevyttäliikennettä on selkeyttettävä. Hyvä käytäntö olisi, että keskustan sisääntulevien kevyen liikenteen väylien varteen(keskustan ”rajalle”) lisättäisiin esimerkiksi seuraava ohje: Keskustan pyörätiet ovat erikseen merkitty. Jos pyörätietä ei ole erikseen merkitty, on pyörällä ajattava ajoradan oikeassa reunassa.”. Näinhän se oikeasti menee ja jos pyöräilijät tämän joukolla sisäistäisivät, ei Oulun ”autoilukulttuuri” voisi olla muuttumatta paremmin pyöräilijöitä kohtelevaan suuntaan. Tämän jälkeen pitäisi huolehtia siitä, että pyörätiet on selkeästi merkitty, mikä ei tosiaankaan ole nyt tilanne.

6. Autoilua keskustassa on vähennettävä. Keskustan nopeusrajoituksia on laskettava 30 kilometriin tunnissa ja liikennevalollisiin risteyksiin on asennettava kameravalvonta. Lisäksi parkkimaksuja on korotettava ja ruuhkamaksuja vakvasti harkittava. Nämä toimet vähentävät tilastollisesti onnettomuuksia ja voisivat luoda turvallisuuden tunnetta pyöräilijöille ja muille kaupungissa liikkuville.

7. Oulussakin olisi hyvä kokeilla kaupunkipyöriä(vaikka en kyllä yhtään ihmettelisi, jos ne rikottaisiin ja pöliittäisiin samoin tein).

8. Oulun kaupungin vakituisille työntekijällä on anettava subjektiivinen oikeus työsuhdepyörään. Mallin pitäisi olla todella selkeä. Se voisi toimia työntekijän näkökulmasta esimerkiksi näin: Kävelen pyöräliikkeeseen(jolla on sopimus kaupungin kanssa työsuhdepyörien toimittamisesta) ja kerron haluavani työsuhdepyörän. Pyöräliikkeen myyjä pyytää minua näyttämään kaupungin henkilökortin ja henkilöllisyystodistuksen. Tämän jälkeen myyjä kertoo minulle, miten työsuhdepyörä vaikuttaa palkaani ja verotukseeni. Valitsen sopivan pyörän liikestä, kuittaan sen työsuhdepyöräkseni ja otan sen mukaan. Loppun byrokratian hoitavat kaupunki ja pyöräliikke. Työntekijän muistaa ajavansa työsuhdepyörällä seuraavan kerran, kun saa tekstiviestin, jossa pyydetään viemään työsuhdepyörä ilmaiseen vuosihuoltoon.

9. Sinun ehdotuksesi?

Comments (3) »

Ahtisaaren Nobel ja Oulun yliopisto

Tänään on vihreiden kunnallisvaaliehdokkaiden kamppanja päivä Rotuaarilla. En valitettavasti ole paikan päällä. On vain pakko tehdä viime viikolta rästiin jääneitä muita hommia.

Juttelin eilen Oulun yliopiston ylioppilaskunan hallituksen puheenjohtajan kanssa. Hän mainitsi, että Oulun yliopisto saattaa nousta seuraavalla Shanghain -listalla Presidentti Martti Ahtisaaren Nobelin rauhanpalkinnon takia. Tämä tietysti sen takia, että hän on valmistunut Oulun yliopistosta. Jos näin todella on, se kyllä paljastaa jotain Shanghain -listasta.

edit: Rauhan nobelia ei lasketa, yhyy…

Leave a comment »

Ilmainen joukkoliikenne Ouluun?

Kerroin edellisessä merkinnässäni, että en kannata ilmaista joukkoliikennettä. Joukkolikenteen on mielestäni oltava edullista(selvästi nykyistä halvempaa) ja palveluiltaan laadukasta. Kerttu Hakala kertoi kommentissaan, että on kanssani eri mieltä. Hän kirjoitti muun muassa: ”Eikä se(ilmainen joukkoliikenne) edes olisi ihan niin kallista kuin luullaan – kokonaan miinusta se ei olisi missään tapauksessa, vaan varmasti myös säästöjä saataisiin sillä aikaan.”

Aloin miettiä asiaa vähän tarkemmin : Mitä ilmainen joukkoliikenne maksaisi ja toisaalta, mitä positiivisa ja negatiivisia kerrannaisvaikutuksia sillä olisi? Loppujen lopuksi päädyin kirjoittamaan aiheesta blogini tähän mennessä pisimmän kirjoituksen. Toivottavasti jaksatte… 🙂

Kuinka paljon ilmainen joukkoliikenne maksaisi Oulussa?

Luulen, että käytännössä ilmainen joukkoliikenne nykyisellä palvelutasolla maksaisi jonkin verran(5-10%) enemmän kuin paikallisliikenne tuottaa Koskilinjoille(Oulun paikallisliikenteen liinnöitsijä) liikevaihtoa. Tuo 5-10% korotus syntyisi siitä, että vuoroja olisi lisättävä, jotta nykyinen palvelutaso säilyisi. Kaikkien halukkaiden olisi mahduttava busseihin, vaikka joukkoliikenteen käyttäjien määrä ilmaisuuden myötä kasvaisi.

Suhteellisen hyvä yläraja ilmaisen juokkoliikenteen hinnalle saadaankin Koskilinjojen liikevaihdosta. Se on vuoden 2006 tiedon mukaan noin 15 miljoonaa euroa. Tämä tietysti sisältää paikallisliikenteen lisäksi myös charter-toimintaa.

Ilmaisen joukkoliikenteen hinnan alarajan arvioiminen on vaikeampaa, koska tarkat matkustaja- ja eri lipputyyppien käyttäjämäärät eivät ole julkisia(vai??). Huomasin, että ”Oulun kaupungin toimintakertomus ja tilinpäätös 2007” -kirjassa(jatkossa TOTI) oli mainittu, että vuonna 2007 Oulun paikallisliikenteen matkustajamäärät olivat vähentyneet 1,3% eli yhteensä 70 000 matkustajalla. Tästä saadaan laskettua, että Oulun paikallisliikenteenteen matkustajamäärä on noin 5 400 000 matkustajaa vuodessa.

Edelleen TOTI:ssa mainitaan, että Oululippujen myynti on noussut vuoden 2007 aikana 1,8% eli 1 000 kappaleella. Tästä saadaan laskettua, että Oululippuja on myyty noin 56 000 kappaletta. Kaupungin Oululipulle myöntämän tuen määräytymisperusteista nähdään, että Oululipulla tehdään keskimäärin 46 matkaa. Kaikilla Oululipuilla tehdään siis yhteensä keskimäärin 2 576 000 matkaa. Oululipun kokonaishinta kaupungin lipulle myöntämän tuen kanssa on 80,52€(vuoden 2007 hinta), eli vuoden Oululiput maksavat 2007 rahassa 56000*80,52=4 509 000 euroa.

Oletetaan nyt yksikertaisuuden vuoksi, että matkoista, joita ei tehdä Oululipuilla, puolet ovat normihintaisia(vuonna 2007 2,7€) ja puolet tehdään 40 matkan sarjalipulla. Oletus pienentänee ilmaisen joukkoliikenteen kokonaishintaa, koska normaalihintaisten matkojen määrä lienee oikeasti suurempi kuin tässä arviossa ja, koska 40 matkan sarjalipuilla tehtävien matkojen määrä lienee todellisuudessa pienempi kuin tässä arviossa. Molemmat ovat tässä arviossa noin 25% kaikista matkoista.

40 matkan sarjalippu maksoi vuonna 2007 74,7€(asiakashinta + kaupungin tuki). Nyt saadaan laskettua, että vuoden kertaliput maksavat (5 400 000-2 576 000)/2*2,7€=3 812 400 euroa ja vuoden sarjaliput puolestaan (5 400 000-2 576 000)/(2*40)*74,7=2 637 000 euroa.

Yhteensä nykyisen joukkoliikenteen arvoksi saadaan 4 509 000+3 812 000+2 637 000=10 958 000 euroa. Jos oletetaan, että kustannukset nousisivat ilmaisen joukkoliikenteen myöt 5-10%, ilmaisen joukkoliikenteen hinnan alarajaksi saataisiin vuoden 2007 kustannustasolla 11,5-12,0 ja koko arvioväliksi 11,5-15,0 miljoonaa euroa.

Valtion tukea tähän saataisiin jonkin verrran. Tällä hetkellä Oulun kaupunki saa valtiolta tukea joukkoliikenteen pyörittämiseen noin miljoona euroa. Summa on suuruudeltaan 24% kaupungin itsensä joukkoliikenteeseen käyttämästä summasta. Jos valtio tukisi samassa suhteessa ilmaista joukkoliikennettä kuin se tukee Oulun joukkoliikennettä nyt, maksaisi ilmainen joukkoliikennen Oululle vuodessan 8,7-11,4. Mikä on 5,6- 8,3 miljoonaa euroa enemmän kuin Oulu panostaa julkiseen liikenteeseen nyt. Valtion tuen saaminen tässä mittakaavassa ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.

Millaisia ovat ilmaisen joukkoliikenteen ulkoisvaikutukset?

Ilmaisen joukkoliikenteen positiivisia ulkoisvaikutuksia ovat ainakin kaikki ne vaikutukset, jotka pienentäisivät kaupungin kuluja tai lisäävät kaupungin tuloja, edistävät ympäristönsuojelua, lisäävät ihmisten hyvinvointia tai parantavat muuten elämisen laatua. Positiivisa ulkoisvaikutuksia voisivat olla esimerkiksi: Pienemmät liiikenteen hiilidioksidi päästöt, parempi keskustan ilmanlaatu, vähemmän ruuhkia, vähemmän tarvetta parkkipaikoille, ennemmän työpaikkoja bussikuskeille, viihtyisämpi keskusta, parempi maine maailmalla ja niin edelleen.

Negatiivisia ulkoisvaikutuksia on vaikeampi keksiä, jos sellaiseksi ei lasketa sitä, että ilmaiseen joukkoliikenteeseen menevä raha on jostain pois. Myös esimerkiksi pyöräilyn vähentyminen voisi hyvinkin olla negatiivinen ulkoisvaikutus.

Miksi vastustan ilmaista joukkoliikennettä?

Vastustan ilmaista joukkoliikennettä kolmesta syystä: 1) kaupungin resurssit ovat rajalliset ja 2) joukkoliikenteen laadunparantaminen on helpompaa, jos joukkoliikenne ei ole ilmaista, 3) uskon, että suurin osa ilmaisen joukkoliiikenteen positiivisista ulkoisvaikutuksista on saavutettavissa ilman ilmaista joukkoliikennettä.

Kohtia 1) ja 2) ei varmaan tarvitse tämän kummemmin perustella. Rahalla, jonka voi panostaa ilmaiseen joukkoliikenteeseen, voi myös palkata uusia opinto-ohjaajia tai psykologeja. Vastaava tilanne on myös joukkoliikenteen laadun parantamisessa. Samalla rahalla, jolla voi laskea hintaa, voi myös parantaa laatua. Suuremmat matkustaja määrät tietysti helpottavat mahdollisesti uusien reittien ja vuorojen perustamista, koska bussehin riittäisi helpommin tarpeeksi matkustajia. Toisaalta jokainen uusi vuoro ja reitti tulisivat tuon 11,5-15,0 miljoonan euron päälle. Yksikään vuoro ei itsessään toisi tuloja. Kaikki laadun parantaminen siis vain nostaisi kuluja. Maksullisen joukkoliikenteen tapauksessa laadun parantaminen, voisi myös lisätä tuloja.

Kohtaa 3) puolestaan voi havainnollistaa kysymällä, kuinka paljon vähemmän matkustaisit, jos matka linja-autolla maksaisi vaikkapa 0,5 euroa verrattuna tilanteeseen, jossa se olisi ilmainen? Uskon, että eroa ei näiden kahden tilanteen välillä käytännössä olisi paljoakaan. Uskaltaisin jopa väittää, että hinta voisi olla korkeampikin ilman, että matkustajamäärissä olisi hirvittävästi eroa. Tämä johtuu siitä, että hinnan lisäksi myös muut kriteerit vaikuttavat matkustustavan valintaan: matka-aika, asenteet, autoilun hinta, bussien viihtyvyys, jne. Ilmaisuus ei lyhentäisi matka-aikaa merkittävästi, ei vaikuttaisi asenteisiin ratkaisevasti, ei nostaisi autoilun hintaa eikä parantaisi bussien viihtyisyyttä. Monesti pikemminkin päin vastoin.

Summa summarum: Jos joukkoliikenteeseen halutaan panostaa vielä sen jälkeen, kun siitä on tehty edullista, on järkevämpää parantaa laatua kuin laskea hintaa.

Comments (1) »