Archive for heinäkuu, 2008

Huoli öljyn kulutuksen pienenemisestä???

Ylen uutisen mukaan öljyn hintaa painaa HUOLI kysynnän pienenemisestä. Edelleen uutisessa kerrotaan, että huolen takana on bensiinin korkean hinnan aiheuttama autoilun väheneminen USA:ssa. USA:ssa on tänä kesä ajattelu autolla 3,7 prosenttia vähemmän kuin viime kesänä.

Huoli on aiheellinen, mutta syy on outo. Polttoaineiden kulutuksen pienemisen ja muutenkin autoilun vähenemisen luulisi olevan yksinomaan hyvä asia. Sen sijaan tuo öljyn hinnan laskeminen minua vähän huolettaa. Polttoaineen(ja öljyn) hinnan pitäminen korkeana olisi yksi parhaista keinoista vähentää autoilua myös tulevaisuudessa. Tämä keino näyttää toimivan jopa USA:ssa.

Joten, jos kuulette Saudiarabian rikkaat öljysedät, voisitteko ilmoittaa öljyntuotantoon liittyvistä uusista ”epävarmuustekijöitä”? Se olisi ympäristönhihulin mieleen ja teidänkin kannaltanne varmasti hyvä bisnes.

Leave a comment »

Saksaan ja äkkiä!

Minusta Saksa ei ole koskaan tuntunut, mitenkään erityisen vetovoimaiselta maalta. Nyt kuitenkin löytyi syy lähteä Saksaan: Polkupyöräjalkapallo! Jos tämä ei ole maailan siistein urheilulaji niin, mikä sitten on?

Leave a comment »

Viikon(ja ehkä kahdenkin) sitaatti

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä totesi Turun sanomissa 27.7.2008 Seuraavaa: ”Vaatimus nykyistä nopeammasta opiskelusta ja synnyttämisestä samaan aikaan voi tuntua ristiriitaiselta. Se ei kuitenkaan ole mahdotonta, jos kaikki palat loksahtavat hyvin kohdalleen.”

Mitä tuosta sitten ajattelisi? Ministeri Hyssälän usko Suomen opiskelijanaisiin on ilmeisen vahva. Loksahdusta odotellessa…

Comments (2) »

Ilmainen joukkoliikenne Ouluun?

Kerroin edellisessä merkinnässäni, että en kannata ilmaista joukkoliikennettä. Joukkolikenteen on mielestäni oltava edullista(selvästi nykyistä halvempaa) ja palveluiltaan laadukasta. Kerttu Hakala kertoi kommentissaan, että on kanssani eri mieltä. Hän kirjoitti muun muassa: ”Eikä se(ilmainen joukkoliikenne) edes olisi ihan niin kallista kuin luullaan – kokonaan miinusta se ei olisi missään tapauksessa, vaan varmasti myös säästöjä saataisiin sillä aikaan.”

Aloin miettiä asiaa vähän tarkemmin : Mitä ilmainen joukkoliikenne maksaisi ja toisaalta, mitä positiivisa ja negatiivisia kerrannaisvaikutuksia sillä olisi? Loppujen lopuksi päädyin kirjoittamaan aiheesta blogini tähän mennessä pisimmän kirjoituksen. Toivottavasti jaksatte… 🙂

Kuinka paljon ilmainen joukkoliikenne maksaisi Oulussa?

Luulen, että käytännössä ilmainen joukkoliikenne nykyisellä palvelutasolla maksaisi jonkin verran(5-10%) enemmän kuin paikallisliikenne tuottaa Koskilinjoille(Oulun paikallisliikenteen liinnöitsijä) liikevaihtoa. Tuo 5-10% korotus syntyisi siitä, että vuoroja olisi lisättävä, jotta nykyinen palvelutaso säilyisi. Kaikkien halukkaiden olisi mahduttava busseihin, vaikka joukkoliikenteen käyttäjien määrä ilmaisuuden myötä kasvaisi.

Suhteellisen hyvä yläraja ilmaisen juokkoliikenteen hinnalle saadaankin Koskilinjojen liikevaihdosta. Se on vuoden 2006 tiedon mukaan noin 15 miljoonaa euroa. Tämä tietysti sisältää paikallisliikenteen lisäksi myös charter-toimintaa.

Ilmaisen joukkoliikenteen hinnan alarajan arvioiminen on vaikeampaa, koska tarkat matkustaja- ja eri lipputyyppien käyttäjämäärät eivät ole julkisia(vai??). Huomasin, että ”Oulun kaupungin toimintakertomus ja tilinpäätös 2007” -kirjassa(jatkossa TOTI) oli mainittu, että vuonna 2007 Oulun paikallisliikenteen matkustajamäärät olivat vähentyneet 1,3% eli yhteensä 70 000 matkustajalla. Tästä saadaan laskettua, että Oulun paikallisliikenteenteen matkustajamäärä on noin 5 400 000 matkustajaa vuodessa.

Edelleen TOTI:ssa mainitaan, että Oululippujen myynti on noussut vuoden 2007 aikana 1,8% eli 1 000 kappaleella. Tästä saadaan laskettua, että Oululippuja on myyty noin 56 000 kappaletta. Kaupungin Oululipulle myöntämän tuen määräytymisperusteista nähdään, että Oululipulla tehdään keskimäärin 46 matkaa. Kaikilla Oululipuilla tehdään siis yhteensä keskimäärin 2 576 000 matkaa. Oululipun kokonaishinta kaupungin lipulle myöntämän tuen kanssa on 80,52€(vuoden 2007 hinta), eli vuoden Oululiput maksavat 2007 rahassa 56000*80,52=4 509 000 euroa.

Oletetaan nyt yksikertaisuuden vuoksi, että matkoista, joita ei tehdä Oululipuilla, puolet ovat normihintaisia(vuonna 2007 2,7€) ja puolet tehdään 40 matkan sarjalipulla. Oletus pienentänee ilmaisen joukkoliikenteen kokonaishintaa, koska normaalihintaisten matkojen määrä lienee oikeasti suurempi kuin tässä arviossa ja, koska 40 matkan sarjalipuilla tehtävien matkojen määrä lienee todellisuudessa pienempi kuin tässä arviossa. Molemmat ovat tässä arviossa noin 25% kaikista matkoista.

40 matkan sarjalippu maksoi vuonna 2007 74,7€(asiakashinta + kaupungin tuki). Nyt saadaan laskettua, että vuoden kertaliput maksavat (5 400 000-2 576 000)/2*2,7€=3 812 400 euroa ja vuoden sarjaliput puolestaan (5 400 000-2 576 000)/(2*40)*74,7=2 637 000 euroa.

Yhteensä nykyisen joukkoliikenteen arvoksi saadaan 4 509 000+3 812 000+2 637 000=10 958 000 euroa. Jos oletetaan, että kustannukset nousisivat ilmaisen joukkoliikenteen myöt 5-10%, ilmaisen joukkoliikenteen hinnan alarajaksi saataisiin vuoden 2007 kustannustasolla 11,5-12,0 ja koko arvioväliksi 11,5-15,0 miljoonaa euroa.

Valtion tukea tähän saataisiin jonkin verrran. Tällä hetkellä Oulun kaupunki saa valtiolta tukea joukkoliikenteen pyörittämiseen noin miljoona euroa. Summa on suuruudeltaan 24% kaupungin itsensä joukkoliikenteeseen käyttämästä summasta. Jos valtio tukisi samassa suhteessa ilmaista joukkoliikennettä kuin se tukee Oulun joukkoliikennettä nyt, maksaisi ilmainen joukkoliikennen Oululle vuodessan 8,7-11,4. Mikä on 5,6- 8,3 miljoonaa euroa enemmän kuin Oulu panostaa julkiseen liikenteeseen nyt. Valtion tuen saaminen tässä mittakaavassa ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.

Millaisia ovat ilmaisen joukkoliikenteen ulkoisvaikutukset?

Ilmaisen joukkoliikenteen positiivisia ulkoisvaikutuksia ovat ainakin kaikki ne vaikutukset, jotka pienentäisivät kaupungin kuluja tai lisäävät kaupungin tuloja, edistävät ympäristönsuojelua, lisäävät ihmisten hyvinvointia tai parantavat muuten elämisen laatua. Positiivisa ulkoisvaikutuksia voisivat olla esimerkiksi: Pienemmät liiikenteen hiilidioksidi päästöt, parempi keskustan ilmanlaatu, vähemmän ruuhkia, vähemmän tarvetta parkkipaikoille, ennemmän työpaikkoja bussikuskeille, viihtyisämpi keskusta, parempi maine maailmalla ja niin edelleen.

Negatiivisia ulkoisvaikutuksia on vaikeampi keksiä, jos sellaiseksi ei lasketa sitä, että ilmaiseen joukkoliikenteeseen menevä raha on jostain pois. Myös esimerkiksi pyöräilyn vähentyminen voisi hyvinkin olla negatiivinen ulkoisvaikutus.

Miksi vastustan ilmaista joukkoliikennettä?

Vastustan ilmaista joukkoliikennettä kolmesta syystä: 1) kaupungin resurssit ovat rajalliset ja 2) joukkoliikenteen laadunparantaminen on helpompaa, jos joukkoliikenne ei ole ilmaista, 3) uskon, että suurin osa ilmaisen joukkoliiikenteen positiivisista ulkoisvaikutuksista on saavutettavissa ilman ilmaista joukkoliikennettä.

Kohtia 1) ja 2) ei varmaan tarvitse tämän kummemmin perustella. Rahalla, jonka voi panostaa ilmaiseen joukkoliikenteeseen, voi myös palkata uusia opinto-ohjaajia tai psykologeja. Vastaava tilanne on myös joukkoliikenteen laadun parantamisessa. Samalla rahalla, jolla voi laskea hintaa, voi myös parantaa laatua. Suuremmat matkustaja määrät tietysti helpottavat mahdollisesti uusien reittien ja vuorojen perustamista, koska bussehin riittäisi helpommin tarpeeksi matkustajia. Toisaalta jokainen uusi vuoro ja reitti tulisivat tuon 11,5-15,0 miljoonan euron päälle. Yksikään vuoro ei itsessään toisi tuloja. Kaikki laadun parantaminen siis vain nostaisi kuluja. Maksullisen joukkoliikenteen tapauksessa laadun parantaminen, voisi myös lisätä tuloja.

Kohtaa 3) puolestaan voi havainnollistaa kysymällä, kuinka paljon vähemmän matkustaisit, jos matka linja-autolla maksaisi vaikkapa 0,5 euroa verrattuna tilanteeseen, jossa se olisi ilmainen? Uskon, että eroa ei näiden kahden tilanteen välillä käytännössä olisi paljoakaan. Uskaltaisin jopa väittää, että hinta voisi olla korkeampikin ilman, että matkustajamäärissä olisi hirvittävästi eroa. Tämä johtuu siitä, että hinnan lisäksi myös muut kriteerit vaikuttavat matkustustavan valintaan: matka-aika, asenteet, autoilun hinta, bussien viihtyvyys, jne. Ilmaisuus ei lyhentäisi matka-aikaa merkittävästi, ei vaikuttaisi asenteisiin ratkaisevasti, ei nostaisi autoilun hintaa eikä parantaisi bussien viihtyisyyttä. Monesti pikemminkin päin vastoin.

Summa summarum: Jos joukkoliikenteeseen halutaan panostaa vielä sen jälkeen, kun siitä on tehty edullista, on järkevämpää parantaa laatua kuin laskea hintaa.

Comments (1) »

Politiikan kesä Suomessa osa 1: Demarit

Kokoan tähän lyhyesti kesän poliittista keskustelua lähinnä kotimaasta. Aloitetaan demareista ja keskitytään heidän uuden puheenjohtajansa linjauksiin.

Jutta Urpilainen on esittänyt kesän aikana: 1) Ilmaista päivähoitoa, 2) maksutonta joukkoliikennettä ja 3) ruuan arvonlisäveron(ALV) alennuksen perumista. Näistä kaksi ensimmäistä on mielestäni huonoja ideoita ja kolmas varsin hyvä idea.

1) Mikä tässä ehdotuksessa sitten on huonoa? Monikin asia. Ensinnäkin suurella osalla perheistä on varaa maksaa päivähoidosta, joten päivähoitomaksujen maksujen poistamiselle kaikilta ei ole hirveän suurta tilausta. Toiseksi minusta olisi järkevämpää korottaa lapsilisiä kuin alentaa päivähoitomaksuja. Tämä jättäisi lapsiperheille enemmän vapautta rahankäytön suuntaamiseen. Kolmanneksi kaikki raha on jostain pois. Minulla on sellainen tunne, että päivähoidon laadun parantaminen ja erillaisten joustavien päivähoitoratkaisujen kehittäminen olisi tärkempää kuin päivähoidon hinnan alentaminen. Laadun parantaminen ja hinnan laskeminen ovat vastakkaisia tavoitteita, jotka eivät toteudeu yhtä aikaa.

2) Eikö vihreän pitäisi tukea maksutonta joukkoliikennettä? Minusta ei pidä, toki se ainakin Oulussa voisi olla selvästi nykyistä halvempaa. Keskeinen peruste kannelleni on se, että huonoa ei kannata ottaa edes ilmaiseksi. Jos bussivuoroja ei ole tarpeeksi, niin joukkoliikenteen käyttäminen ei oleellisesti lisäänny, vaikka maksut poistettaisiin. Kaiken lisäksi uudet matkustajatkin saattaisivat tulla suurelta osin pyöräilijöiden keskuudesta. Ympäristön kannalta on tärkeämpää vähentää yksityisautoilua kuin lisätä joukkoliikennettä. Yksityisautoilun vähentämiseen purisivat paremmin ruuhkamaksujen käyttöön ottaminen ja pysäköintimaksujen korotukset.

Kuinka paljon bussi lippujen pitäisi sitten maksaa Oulussa? Minusta sopiva taso olisi suuruusluokkaa: Kertalippu 2€, kuukausilippu 40/30(opiskelija-alennus) ja 40 matkan sarjalippu(12kk) 60€ ja 20(6kk) matkan sarjalippu 35. Alle 16 vuotiaat ja eläkeläiset voisivat matkustaa puoleen hintaan. Todennäköisesti bussiliikenteen tuki pitäisi Oulussa ainakin kaksinkertaistaa, että tämä olisi mahdollista. Palaan tähän aiheeseen joskus myöhemmin.

3) Ruuan arvonlisäveron alennuksesta luopuminen on minusta lähtökohtaisesti hyvä idea. Tästä aiheesta käydään hyvin vilkasta keskustelua Osmo Soininvaaran blogissa.

Tässä on vielä ruuan ALV:n alentamisen huonoja puolia ja muita kommentteja(monet poimittu Soininvaaran blogin keskustelusta) :

– Ruuan arvonlisäveron alentaminen ei välttämättä näy elintarvikkeiden hinnassa.

– Hintaindekseihin sidotuiden sosiaalietuuksien (ainakin eläkkeet) tapauksessa arvonlisäveron alentaminen hidastaisi etuuden kasvamista.

– Korkeasta inflaatiosta kärsivät eniten pienituloiset(opiskelijat, työttömät, osa eläkeläisistä, monet yksinhuoltajat, etc). Ruuan arvonlisävero ei kohdistu erityisesti yhdellekään näistä ryhmistä.

– Ruuan arvonlisäveron alentaminen voi vähentää ravintoloiden asiakkaita. Koska ravintolaruuan ALV säilyy 22 prosentissa. Tämä voi vähentää alan työpaikkoja.

– Jos arvonlisäveroa alennetaan kaikilta elintarvikkeilta(kuten nyt on käsittääkseni ajateltu tehdä), alennuksen positiiviset ulkoisvaikutukset jäävät pieniksi. Sen sijaan, jos arvonlisävero poistettaisiin esimerkiksi pelkästään kasviksilta ja jätettäisiin muille elintarvikkeille nykyiselle tasolleen, voisi suomalaisten ruokatottumukset parantua selkeästi.

– Ruuan arvonlisäveron alentamisen sen sijaan voitaisiin madaltaa pienituloisten verotusta. Tämä voisi parhaassa tapauksessa myös vähentää työttämyyttä.

– Ylipäätään olen sitä mieltä, että verotuksen painopistetta olisi hyvä siirtää kulutuksen verottamiseen. Ruuan ALV:n alentaminen on päin vastainen toimenpide.

Comments (2) »

Musiikkia kesän pimeneviin iltoihin

Ani Difranco: Not A Pretty Girl(1995). Ani Difranco on laulaja-lauluntekijä, joka on vaikuttanut 80-luvun lopulta asti. Hän musiikki on mielenkiintoinen sekoitus folkia, punkkia, vähän funk-rytmejä ja muutakin sälää. Musiikki on toteutettu lähinnä akustisen kitaran ja laulun voimin. Homma toimii, koska Difrancon on erinomainen laulaja ja hyvä kitaristi. Kitara tukee laulua sekä rytmisesti että harmonisesti. Aika harvoin jaksan kuunnella pop/rock-musiikkia, joka on soitettu soolona. Tätä kuitenkin olen jaksanut kuunnella jo aika paljonkin.

Ani Difrancon sanoitukset käsittelevät mm. aborttia, kuolemanrangaistusta, hänen suhteitaan miehiin ja naisiin, suurten levy-yhtiöiden kauheutta ja niin edelleen. Lyriikat ovat ihan hyviä, välillä jopa aika ovelia, tosin vähän turhan angstisia makuuni.

Youtubesta löytyy paljon hänen musiikkiaan. Tässä on nostona leyltä kappale Light of some kind. Kappaleessa on ihan mielenkiintoinen tarina. Se kuullostaa vähän Red Hot Chilipeppersiltä…

Kurt Elling: Nightmoves. Kurt Elling on todella mielenkiintoinen jazz laulaja, johon törmäsin pari vuotta sitten kuunnellessani nettiradiota. Hän lauloi silloin version John Coltranen klassikosta Resolution(Coltrane on saksofonisti). Hänellä uskomaton ääniala ja hän laulunsa rytmiikka toimii. Jotkut tuttuni ovat sanoneet, että hänen äänensä on tylsä, mutta olen vahvasti erimieltä. Annetaan hänen laulaa puolestaan: Easy Living, Natur Boy ja Minuano

Vicente Amigo: Un Momento en el Sonido, Poeta ja Vivencias Imaginadas. Vicente Amigo on flamenco kitaristi, joka on ottanut vaikutteita musiikkiinsa rockista ja jazzista. Musiikki saa hyvälle tuulelle. Tässä muutama näyte: Tres notas para decir te quiero ja Parte I del concierto

Astor Piazzolla: Tango: Zero Hour. Astor Piazolla on modernin tangon luoja ja legenda. Mitähän tästä osaisi sanoa. Ehkä paras Piazolla musiikkia kuvaileva sana on ”pakahduttava”. Tässä pari näytettä: Libertango, Nightclub 1960 ja Oblivion.

Leave a comment »

Tulipalokausi käynnissä Kaliforniassa

Uutisissa on viime viikkoinan säännöllisin väliajoin kerrottu Kalifornian maastopaloista. Viimeksi aiheesta kertoi YLE. Uutisessa kerrotaan, että paloissa on tuhoutunut ”kymmeniätuhansia hehtaareja maastoa”. Tässä on ilmeisesti pieni virhe.

Kalifornian palo- ja pelastusviranomaisten kotisivuilla on tilasto palojen laajuudesta ja kartta meneillään olevista paloista. Kartta on päivitetty viimeksi eilen ja tilastoon laskettu mukaan maastopalot 20.6.-13.7. väliseltä ajalta. Tilaston mukaan Kaliforniassa tuli on tuhonnot maata 861 385 eekkeriä(acre).

Wikipedian mukaan yksi ”eekkeri on sellaisen suorakulmion pinta-ala, jonka toisen sivun pituus on yksi furlong (660 ft) ja toisen pituus on yksi chain (66 ft)”. Metrisessä järjestelmässä tämä on noin 4050m^2 eli 0,40 hentaaria. Nyt siis saamme, että Kaliforniassa on maastoa on palanut 861385*0,4=344 554 hehtaaria. YLE olisi siis voinut puhua myös sadoista tuhansista hentaareista.

Kuinka paljon on sitten 344 554 hehtaaria? Se vastaa noin suunnillee Oulun ja ympäryskuntien(Haukipudas, Kiiminki, Yli-kiiminki, Tyrnävä, Muhos, Oulunsalo ja Kempele) yhteenlaskettua maapinta-alaa. Hailuoto ei vielä mahdu mukaan. Vaihtoehtoisesti 344 554 hehtaaria vastaa Kaajaanin, Paltamon ja Ristijärven yhteenlaskettua maapinta-alaa.

Toivotaan sadatte Kaliforniaan. Ouluun voisi tulla puolipilvistä puotaa(lämpätila 21,5 astetta Celsiusta).

Leave a comment »