Vantaan kaupungin sivuille on koottu verkkonäyttely seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiasta. Näyttelyä voi käydä katsomassa täällä.
Näyttely on mielenkiintoinen ja se uskaltaa puhua myös tabuista. Hyvä esimerkki tästä on sota-teema. Toisaalta välillä näyttely sortuu kuitenkin melko stereotyyppiseen ja suorastaan typerään ajatteluun. Näyttelyn tekstit ovatkin pahimmillaan kuin suoraan 1930-luvulta: ”Laivoilla, vankiloissa, tukkikämpillä, armeijoissa – kaikkialla, missä joukko miehiä on paikassa, jossa on vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia heteroseksuaaliseen seksiin, osa miehistä alkaa käyttäytyä homoseksuaalisesti”.
Tuosta tekstistä välittyy ajatus, että heteroseksin puute olisi homoseksuaalisuuden laukaisija. Tämä on vähintäänkin outo käsitys. Toisaalta teksti tulee sanoneeksi, että seksuaalisessa suuntautumisessa on kysymys ”käyttäytymisestä”. Tämä käsitys on tuttu uskontojen yhteydestä. Joskus näkee puhuttuvan ”homoseksuaalisuuden harjoittamisesta”. Tähän liittyy ajatus siitä, että on pahempi paha käyttäytyä kuin homoseksuaali kuin pelkästään olla homoseksuaali tai vaihtoehtoisesti käisitys, että homoseksuaalisuus on valittua käyttäytymistä, jota on tahdonvoimalla vastustettava. Samoissa yhteyksissä näkee puhuttavan myös homoseksuaalisuudeseta paranemisesta. Mikä on myös outo ajatus.
Omakohtaisen kokemukseni perusteella on varsin selvää, että seksuaalisessa suuntautumisessa on paljon ”käyttäytymistä” enemmän kysymys olemisesta ja tuntemisesta. Käyttäytyminen pitäisi olla sitten olemisen ja tuntemisen kanssa linjassa.
Nuori vihreä mies 
Jätä kommentti