Arkisto Kunnallisvaalit 2008

TietoyhteisKunnan ongelma

Kuntaliitto on julkaissut tietoyhteiskuntapoliittiset toimintalinjauksensa. Ne ovat luettavissa Kuntaliiton nettisivuilta. Yle oli nostanut uutisessaan toimintalinjauksista esiin nettiäänestyksen. Minä en nyt keskity tässä kirjoituksessa nettiäänestykseen, vaan nostan esille yleisemmän ongelman. Kuntien suurin ongelma tietoyhteikunta-asioihin liittyen on sisällöntuotanto.

Miksi sisällöntuotanto on ongelma? Päättelyketju menee suunnilleen näin: 1) Sisällöntuotanto on vaikeaa; 2) Kunnissa vastuu sisällön tuottamisesta on pääosin virkamiehillä, jotka kunnissa on tälläkin hetkellä töissä; 3) Heistä suurin osa ei ole käyttänyt niitä “sosiaalisiamedioita”, joihin sisältöä tuotetaan; 4) Jos ei ole edes käyttänyt, tuskin myöskään ymmärtää, mikä on oleellista, tärkeää ja/tai mahdollista; 5) Sisällöntuotantoon ja sisältöjen päivittämiseen tuskin varataan työaikaa, jolloin laatu kärsii entisestään; 6) “huonous” vie ilmaiseltakin palvelulta käyttäjät. Ja loppujen lopuksi korttitalo kaatuu…

Hyviä esimerkkejä sisällöntuotannon vaikeudesta on maailma pullollaan(myös tämä blogi pursuaa niitä). Ironisesti tämän kirjoituksen lähtökohta Kuntaliiiton Tietoyhteiskuntapoliittiset toimintalinjaukset -paperi, on sieltä parhaasta(pahimmasta) päästä. Se on yhdensivunmittainen tiivistelmä Kuntaliiton tietoyhteiskuntavoitteista. Sen voi lukea täällä(pdf). Ymmärtäminen tosin oli ainakin minusta varsin vaikeaa. Lainaan tähän siitä muutamia pätkiä:

“Asiakaslähtöisyys edellyttää organisaatio‐ ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä sekä sitä, että palvelut ovat laadukkaina helposti saavutettavissa. Niin perinteisissä kuin sähköisissä palveluissa asiakaslähtöisyyden lisääminen edellyttää yhteispalvelukonseptin käyttöönottoa. Kattava julkishallinnon kuvapuhelinverkosto yhteispalveluun yhdistettynä siirtää tulkkaus‐ ja päätösvaltaiset eri organisaatioiden asiantuntijapalvelut asiakkaan ulottuville. Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen tekee monet kuntalaisten aktiivisuutta edellyttävät palvelut tarpeettomiksi ja korvaa ne ennakoivilla palveluehdotuksilla.”

“Nykyisten äänestystapojen rinnalla on tarjottava myös mahdollisuus tehdä se verkon kautta.”

“Kunnissa tulee tiedostaa tieto‐ ja viestintätekniikan strateginen rooli osallistumista, tuottavuutta ja palvelujen laatua lisäävänä välineenä. Teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen erityisryhmien ja ikääntyneiden elämän helpottamisessa, elinikäisen oppimisen kehittämisessä sekä ilmastomuutoksen hallinnassa on vasta aluillaan.”

“Julkisen tietohallinnon yhteentoimivuutta kehitetään lisäämällä yhteisten suositusten kattavuutta ja laatua sekä kiinnittämällä huomiota koordinaation vaikuttavuuteen. Hallinnossa jo oleva tieto tulee saattaa kaikkien sitä tarvitsevien viranomaisten saataville. Etenkin perusrekistereiden tuotanto‐ ja hyödyntämisprosessien sujuvuutta pitää kehittää. Kilpailua kuntasektorin tieto‐ ja viestintätekniikan markkinoilla lisätään hyödyntämällä avoimen lähdekoodin mahdollisuuksia ja siirtymällä nykyistä pienemmistä komponenteista muodostuviin järjestelmiin. “

Jätä kommentti »

Peilejä pyöräteille!

Olin lauantaina hetken aikaa Rotuaarilla jakamassa(kavereiden) esitteitä ja muuten vaan hengailemassa. Erityisesti jäi mieleen lääketieteen opiskelijan, jonka kanssa juttelin pitkän tovin terveydenhoidosta, kallioparkista, pyöräilystä, tietokoneiden käyttöjärjestelmistä ja paljon muusta. Hän ehdotti, että pyöräteiden alikulkuihin pitäisi lisätä peilejä.

Tämä on ihan loistava idea. Peilejä itseasiassa on käytössä Oulun liikenteessä. Peili löytyy mielestäni ainakin Kirkkokatu 3:sta lääninhallituksen kohdalta. Voi niitä olla muuallakin. Joka tapauksessa alikulkuihin näitä voisi hankkia useampaankin paikkaan. Jotta peileistä olisi jotain hyötyä myös talvella, pitäisi alikuluissa olla myös valot.

Muutenkin viikonloppu meni ihan kivasti. Kaikki paikat on toisin kipeinä uuden liikunta harrastuksen tiimoilta, mutta ei siitä nyt enempää.

Jätä kommentti »

Fiksu pärjää vähällä!

Kerttu Hakala kirjoittaa nettisivuillaan vaalirahoituksestansa. Näköjään fiksu pärjää vähällä. Hänen vaalibudjettinsa on 30€!

Jätä kommentti »

Vaalirahoitus ja 5 rahankäyttövinkkiä

Tässä tällä hetkellä toteutunut vaalirahoitukseni:

Tulot:

Ei, vaaleihin liittyviä tuloja.

Menot:

1. Ehdokasmaksu vihreille -300€.
2. Osallistuminen Vinon suorapostitukseen(kaikille ensimmäistä kertaa Oulussa äänestäville) -150€

Yhteensä: -450€.

Jos sinulla on ylimääräistä rahaa, käytä ne johonkin hyödylliseen. Tässä on vinkit top-5:

1. Tue vihreitä
2. Ala WWF-kummiksi
3. Ala World Vision -kummiksi
4. Tue Amnestya
5. Luovu autosta ja osta kunnon fillari.

Kommenttia (2) »

Kuinka edistäisin pyöräilyä Oulussa?

Mietin itsekseni, miten voisi helpoiten lisätä ja helpottaa pyöräilyä Oulussa. Tässä on muutama idea mieleentulojärjestyksessä:

1. Ouluun on saatava lisää liikennemerkkejä ja opasteita! Opasteiden suhteen kevyenliikenteen väyliä(ainakin kaikista eniten liikennöityjä) tulisi kohdella samoin kuin muitakin teitä. Selkeät opasteet eivät saa olla autoilijoiden yksinoikeus. Lisäksi ainakin yliopiston osalta myös englannin kieliset opasteet(University of Oulu, Linnanmaa Campus, 4km) ovat tarpeen.

Opasteiden lisäksi tarvitaan lisää kärkikolmioita. Tilanne on akuutein aliskoissa. Miksei muissakin risteyksissä ennemmän liikennöity väylä voisi olla etuajo-oikeutettu. Kärkikolmiot voisivat myös muistuttaa siitä, että oikealta tulevia pitää väistää, jos kolmioita ei ole.

2. Lisää erillisiä pyöräkaistoja. Ainakin keskeiset kevyen liikenteen väylät voisi jakaa erilliseen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osioon. Alikulkuihin voisi määrätä “turvallisyyssyistä” myös jalankulkijoita koskevan oikeanpuoleisen liikenteen. En ole muuten koskaan käsittänyt, miksi yhdistetyllä pyörätie-jalkakäytävällä oikeanpuoleinen liikenne koskee vain pyöräilijöitä.

3. Mukulakivikaduista pitäisi pyrkiä eroon. Joukkoliikennekadun mukulakivet olivat sikamainen töppäys. Joukkoliikenne kadulla olisi kevytliikenne pitänyt järjestää siten, että pyöräilijät olisi määrätty ajoradalle ja samalla jättetty molemmat puolet kadusta kävelijöille. Busseja ei ole niin paljoa, etteivät pyöräiljätä mahtuisi ihan turvallisesti sekaan. Nyt katu on tehty mukulakivistä ja kevyenliikenteen väylää katkovat bussipysäkit ja mainokset.

4. Ouluun on saatava lisää pyöräparkkeja. Erityisesti rautatieaseman luona pyöräpaikkoja on ihan liian vähän. Pyöräparkkejen tulisi olla katettuja.

5. Keskustan kevyttäliikennettä on selkeyttettävä. Hyvä käytäntö olisi, että keskustan sisääntulevien kevyen liikenteen väylien varteen(keskustan “rajalle”) lisättäisiin esimerkiksi seuraava ohje: Keskustan pyörätiet ovat erikseen merkitty. Jos pyörätietä ei ole erikseen merkitty, on pyörällä ajattava ajoradan oikeassa reunassa.”. Näinhän se oikeasti menee ja jos pyöräilijät tämän joukolla sisäistäisivät, ei Oulun “autoilukulttuuri” voisi olla muuttumatta paremmin pyöräilijöitä kohtelevaan suuntaan. Tämän jälkeen pitäisi huolehtia siitä, että pyörätiet on selkeästi merkitty, mikä ei tosiaankaan ole nyt tilanne.

6. Autoilua keskustassa on vähennettävä. Keskustan nopeusrajoituksia on laskettava 30 kilometriin tunnissa ja liikennevalollisiin risteyksiin on asennettava kameravalvonta. Lisäksi parkkimaksuja on korotettava ja ruuhkamaksuja vakvasti harkittava. Nämä toimet vähentävät tilastollisesti onnettomuuksia ja voisivat luoda turvallisuuden tunnetta pyöräilijöille ja muille kaupungissa liikkuville.

7. Oulussakin olisi hyvä kokeilla kaupunkipyöriä(vaikka en kyllä yhtään ihmettelisi, jos ne rikottaisiin ja pöliittäisiin samoin tein).

8. Oulun kaupungin vakituisille työntekijällä on anettava subjektiivinen oikeus työsuhdepyörään. Mallin pitäisi olla todella selkeä. Se voisi toimia työntekijän näkökulmasta esimerkiksi näin: Kävelen pyöräliikkeeseen(jolla on sopimus kaupungin kanssa työsuhdepyörien toimittamisesta) ja kerron haluavani työsuhdepyörän. Pyöräliikkeen myyjä pyytää minua näyttämään kaupungin henkilökortin ja henkilöllisyystodistuksen. Tämän jälkeen myyjä kertoo minulle, miten työsuhdepyörä vaikuttaa palkaani ja verotukseeni. Valitsen sopivan pyörän liikestä, kuittaan sen työsuhdepyöräkseni ja otan sen mukaan. Loppun byrokratian hoitavat kaupunki ja pyöräliikke. Työntekijän muistaa ajavansa työsuhdepyörällä seuraavan kerran, kun saa tekstiviestin, jossa pyydetään viemään työsuhdepyörä ilmaiseen vuosihuoltoon.

9. Sinun ehdotuksesi?

Kommenttia (3) »