Arkisto Koulutus ja tutkimus

Auringon poikkeuksellinen aktiivisuus ja ilmastonmuutos

Oulun yliopiston tiedotteen mukaan Auringon poikkeuksellinen toiminta ihmetyttää tutkijoita. Tiedote liittyy Oulun yliopiston fysiikan laitoksen ja Geologisen observatorion järjestämään Space Climate Symposiumiin. Tiedote on vähän hämmentävä ja todennäköisesti myös huonoa tieteen popularisointia. Ongelmia on ainakin kaksi. Ensimmäinen ongelma liittyy siihen, mikä auringon toiminnassa hämmentää. Lainaus edellä mainitusta tiedotteesta:

“Uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että Auringon poikkeuksellisen voimakkaan aktiivisuuden kausi on päättymässä. Auringon magneettikentän voimakkuus ja aurinkotuulen tiheys on puolittunut muutamassa vuodessa. Vastaavasti kosmisten säteiden määrä on noussut korkeammalle tasolle kuin koskaan mitattuna aikana yli 50 vuoteen. Tämä kehitys on tullut täytenä yllätyksenä aurinkotutkijoille.”

Mikä tutkijat on yllättänyt? Lainauksen perusteella voisi olettaa, että yllätys oli auringon aktiivisuuden putoaminen ja kosmisten säteiden(maahan saapuvien korkea energisten hiukkasten) määrän kasvu. Näin ei kuitenkaan ilmeisesti ole. En ole alan asiantuntija, joten viittaan New Scientistin artikkeliin Global warming: Will the Sun come to our rescue? . Artikkeli on vuodelta 2006. Tässä on pari lainausta siitä:

“The story begins way out beyond the orbit of Pluto, at the boundary of the sun’s magnetic field. While the sun is magnetically calm, its field extends around 12 billion kilometres into space, but the field puffs up to 15 billion kilometres when the sun is active. Cosmic rays – the high-energy particles from deep space that are constantly hurtling towards us – are deflected by the field, so at active times far fewer of them reach the Earth.”

“He [Leif Svalgaard, Stanford University in California]too expects a crash. The sun’s polar field is now at its weakest since measurements began in the early 1950s, and to Svalgaard, the latest figures indicate that the sun’s activity will be weaker during the next decade than it has been for more than 100 years. “Sunspot numbers are well on the way down in the next decade,” he predicts.”

Näistä voisi päätellä, että auringon aktiivisuuden lasku oli odotettavissa ja että tämän seurauksena myös kosmisten säteiden määrän odotettiin nousevan. Mikä tutkijat siis yllätti? Jos yllätys oli muutosten voimakkuus niin, sitä olisi voinut erikseen korostaa. No, totta puhuakseni tämä ei vielä ole suuri ongelma.

Se todellinen ongelma on auringon aktiivisuuden putoamisen ilmastovaikutuksien kuvaus. Oulun yliopiston tiedotteessa todetaan seuraavaa:

“Muutama vuosi sitten osoitettiin, että Auringon magneettinen toiminta on ollut viimeisten 70 vuoden aikana aktiivisempaa kuin koskaan yli tuhanteen vuoteen. Näillä muutoksilla on suuri merkitys maapallon ilmastolle. Aiempi Auringon voimistunut toiminta on osaltaan aiheuttanut maapallon ilmaston lämpenemistä sadan viime vuoden aikana. Avaruusilmaston nykyinen muutos kohti heikompaa aktiivisuutta voi siis jatkossa viilentää ilmastoa ja täten merkittävästi muuttaa maapallon ilmaston ennustettua kehitystä lähivuosina. “

Sinänsä tuo on kai ihan asiallista tekstiä, mutta ongelma on, että jos edellä lainattua “vähän tulkitsee”, voi väittää Space Climate Symposiumin 120 tutkijan olevan sitä mieltä, että ilmastonmuutos johtuu auringon poikkeuksellisesta aktiivisuudesta ja että tulevaisuudessa ilmasto viilenee. Tämä tuskin on symposiumin osallistujien todellinen kanta, mutta jo hetki tiedotteen julkaisemisen jälkeen väite ilmestyi nettiin. Yksi esimerkki on Uusi Suomi -uutissivuston kommentit täällä ja täällä.

Mitä mieltä tutkijat sittn todella ovat auringon aktiivisuuden ja ilmaston muutoksen yhteydestä? Täydellistä konsensusta asiasta tuskin on, mutta edellä mainittu New Scientistin artikkeli antaa asiasta viitteitä:

“With climate scientists warning that global warming is approaching a tipping point, beyond which rapid and possibly irreversible damage to our environment will be unavoidable, a calm sun and a resultant cold snap might be exactly what we need to give us breathing space to agree and enact pollution controls. “It would certainly buy us some time,” says Joanna Haigh, an atmospheric physicist at Imperial College London.”

“None of this means that we can stop worrying about global warming caused by emissions into the atmosphere. “The temperature of the Earth in the past few decades does not correlate with solar activity at all,” Solanki[Sami Solanki, Max Planck Institute for Solar System Research ] says. He estimates that solar activity is responsible for only 30 per cent, at most, of the warming since 1970. The rest must be the result of man-made greenhouse gases, and a crash in solar activity won’t do anything to get rid of them.”

Sekä Sami Solanki että Joanna Haigh ovat mukana Space Climate Symposiumissa. Voisin kuvitella, että heidän kantansa eivät ole muuttuneet vuodesta 2006 niin radikaalisti, että väittäisivät ilmaston muutoksen kuittautuvan auringon aktiivisuudella. Tässä törmätätään huonon tiedeuutisoinnin vaaroihin. Hyvässä tiedotteessa olisi korostettu, että uudet tulokset ja odotettavissa olevat ilmastovaikutukset eivät tee ilmastonmuutoksesta vähemmän vaarallista. Auringon aktiivisuuden muutokset ostavat meillä lähinnä aikaa. Yllä jo kertaalleen lainattu Standfordin yliopiston tutkija Leif Svalgaard muotoilee asian osuvasti:

There is no room for complacency, Svalgaard warns: “If the Earth does cool during the next sunspot crash and we do nothing, when the sun’s magnetic activity returns, global warming will return with a vengeance.”

edit: auringon aktiivisuus on ilmeisesti suurempi mysteeri kuin kirjoitukseni antaa ymmärtää. Lue siis myös New Scientistin artikkeli Sun’s face virtually spot-free for months

Jätä kommentti »

Jos olisin kulttuuriantropologi…

Viime päivinä olen lukenut viime vuodelta rästiin jääneen didaktiikan tentin kirjaa Hakkarainen&all: Tutkiva oppiminen. Siinä käsitellään oppimista monitieteisesti kognitiokäsitteen pohjalta. Kognitiolla tarkoitetaan oikeastaan kaikkia älyllisiä prosesseja, mitä kuvitella saattaa. Kirjan monitieteisyys on mielestäni ilahduttavaa. Kirjassa referoidaan tutkimuksia filosofiasta, psykologiasta ja kasvatustieteestä tekoälytutkimuksen kautta kulttuuriantropologiaan.

Jos olisin kulttuuriantropologi haluaisin tutkia esimerkiksi Oulun yliopiston XX tiedekunnan/laitoksen opiskelukulttuuria. Siinä olisi aihe, joka olisi sekä mielenkiintoinen, ajankohtainen että käytännön kannalta relevantti.

Jätä kommentti »

Viikon (ehkä kahdenkin) lainaus osa II

Tänään on Oulun yliopiston kirjaston poistomyyntipäivä. Mukaan tarttui Olli Mäenpään kirjoittama Hallinto-oikeus -järkäle vuodelta 1997, Pertti Lainisen Todennäköisyyslaskenta ja tilastolliset menetelmät -opus vuodelta 1976 sekä Timo Airaksisen ja kumppaniden Tiedepolitiikan oikeudenmukaisuus ja tutkijan vastuu -kirjanen vuodelta 1984.

Viikon lainaus on peräisin Airaksiselta: “Yhden maan kansallinen tiedepolitiikka ei kykene loukkamaan koko tieteen yleistä vapautta. Tiede vain ohenee ja lopulta haihtuu niiltä seuduilta, joissa piikkilankaa on enemmän kuin laidunmaata.”

Tästä lainauksesta tulee suorastaan yltiöajankohtainen, jos vain sanojen “maa” ja “seutu” tilalle vaihtaa sanan yliopisto: “Yhden yliopiston tiedepolitiikka ei kykene loukkamaan koko tieteen yleistä vapautta. Tiede vain ohenee ja lopulta haihtuu niistä yliopistoista, joissa piikkilankaa on enemmän kuin laidunmaata.”

Lainauksen voisi kääntää nykykielelle seuraavasti: “Älkää nyt turhaan huolehtiko. Omiin muroihinnehan te vain kusette, jos kusette.”

Käytättehän uutta autonomiaanne viisaasti arvon yliopistot?

Kommenttia (2) »

Ahtisaaren Nobel ja Oulun yliopisto

Tänään on vihreiden kunnallisvaaliehdokkaiden kamppanja päivä Rotuaarilla. En valitettavasti ole paikan päällä. On vain pakko tehdä viime viikolta rästiin jääneitä muita hommia.

Juttelin eilen Oulun yliopiston ylioppilaskunan hallituksen puheenjohtajan kanssa. Hän mainitsi, että Oulun yliopisto saattaa nousta seuraavalla Shanghain -listalla Presidentti Martti Ahtisaaren Nobelin rauhanpalkinnon takia. Tämä tietysti sen takia, että hän on valmistunut Oulun yliopistosta. Jos näin todella on, se kyllä paljastaa jotain Shanghain -listasta.

edit: Rauhan nobelia ei lasketa, yhyy…

Jätä kommentti »

Jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee

Viime aikoina jäätiköiden sulamisesta ja merenpinnan kohoamisesta on julkaistu poikkeuksellisen paljon huolestuttavia uutisia. Tässä muutama:

1. Journal of Geophysical Research lehdessä julkaistavassa tutkimuksessa meren pinnan arvioidaan nousevan 1,5 metria vuosisadan loppuun mennessä. Tämä on 0,9 metriä enemmän kuin IPCC:n edellisessä raportissa. Ylen uutinen tutkimuksesta on luettavissa täällä ja itse artikkeli täällä(pdf).

2. Naturessa julkaistu tutkimus selittää mitatun ja ennustetun merenpinnan nousun eroja. Uusi malli ottaa paremmin huomioon veden lämpölaajenemisen. Ylen uutinen tutkimuksesta löytyy täältä.

3. WWF:n teetättämän tutkimuskatsauksen mukaan Pohjoisen jäämeren jääpeite on vähentynyt dramaattisesti odotettua nopeammin. Viime syksynä jäätä oli 39% vuosien 1979-2000 keskiarvoa vähemmän. Edelleen katsauksen mukaan jäätikköjen käyttäytymistä ei vielä pystytä tarkasti ennustamaan, mikä on vaarallista, koska jäätiköt ovat sulaneet selvästi ennusteita nopeammin ja jäätiköiden sulamisella voi olla dramaattisia seurauksia. Esimerkiksi Grölannin jäätiköiden sulaminen nostaisi meriveden pintaa noin 7 metriä. Katsaus löytyy kokonaisuudessaan täältä ja ylen uutinen katsauksesta täältä.

4. Vuoristojäätiköiden pienentyminen ja talvisin vuoristoihin kertyneen lumen aikaisempaa nopeampi sulaminen uhkaa aiheuttaa vesipulaa monilla alueilla, varoittaa Wienissä kokoontuneet geotieteiden tutkijat. Ylen uutinen aiheesta löytyy täältä ja Reuttersin alkuperäinen uutinen täältä.

Lopuksi kirjoittajan huomio: Merenpinnan nousu voi olla ongelma ydinvoimaloille. Katso, vaikka kartta maailman ydinvoimaloiden sijainnista. Toki kartan mittakaava on aika suuri, mutta sivustolta löytyy myös tarkempia karttoja. Suomen osalta voisi huolestua Olkiluodon ydivoimakeskuksesta. Mahdolliset ongelmat tulevat esille esimerkiksi tästä kuvasta. Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöikä on jopa 60 vuotta. Olkiluodon alueella maa kohoaa 4-6mm vuodessa eli 24-36cm 60 vuodessa. Tämän postauksen ensimmäisen uutisen mukaan 100 vuodelle ennustettu merenpinnan nousu on 1,5 metriä. Tasaisen vauhdin taulukolla merenpinta nousisi 60 vuodessa 90cm. Toivottavasti ei Olkiluodossa sukat kastu.

Tarkennus: Olkiluodon ydinvoimakeskuksen kuvaan on lisätty digitaalisesti kolmas reaktori

Korjaus: Olkiluodossa maa kohoaa 4-6mm vuodessa eikä suinkaan 1-3mm.

Jätä kommentti »