Kerroin edellisessä merkinnässäni, että en kannata ilmaista joukkoliikennettä. Joukkolikenteen on mielestäni oltava edullista(selvästi nykyistä halvempaa) ja palveluiltaan laadukasta. Kerttu Hakala kertoi kommentissaan, että on kanssani eri mieltä. Hän kirjoitti muun muassa: “Eikä se(ilmainen joukkoliikenne) edes olisi ihan niin kallista kuin luullaan – kokonaan miinusta se ei olisi missään tapauksessa, vaan varmasti myös säästöjä saataisiin sillä aikaan.”
Aloin miettiä asiaa vähän tarkemmin : Mitä ilmainen joukkoliikenne maksaisi ja toisaalta, mitä positiivisa ja negatiivisia kerrannaisvaikutuksia sillä olisi? Loppujen lopuksi päädyin kirjoittamaan aiheesta blogini tähän mennessä pisimmän kirjoituksen. Toivottavasti jaksatte… 
Kuinka paljon ilmainen joukkoliikenne maksaisi Oulussa?
Luulen, että käytännössä ilmainen joukkoliikenne nykyisellä palvelutasolla maksaisi jonkin verran(5-10%) enemmän kuin paikallisliikenne tuottaa Koskilinjoille(Oulun paikallisliikenteen liinnöitsijä) liikevaihtoa. Tuo 5-10% korotus syntyisi siitä, että vuoroja olisi lisättävä, jotta nykyinen palvelutaso säilyisi. Kaikkien halukkaiden olisi mahduttava busseihin, vaikka joukkoliikenteen käyttäjien määrä ilmaisuuden myötä kasvaisi.
Suhteellisen hyvä yläraja ilmaisen juokkoliikenteen hinnalle saadaankin Koskilinjojen liikevaihdosta. Se on vuoden 2006 tiedon mukaan noin 15 miljoonaa euroa. Tämä tietysti sisältää paikallisliikenteen lisäksi myös charter-toimintaa.
Ilmaisen joukkoliikenteen hinnan alarajan arvioiminen on vaikeampaa, koska tarkat matkustaja- ja eri lipputyyppien käyttäjämäärät eivät ole julkisia(vai??). Huomasin, että “Oulun kaupungin toimintakertomus ja tilinpäätös 2007″ -kirjassa(jatkossa TOTI) oli mainittu, että vuonna 2007 Oulun paikallisliikenteen matkustajamäärät olivat vähentyneet 1,3% eli yhteensä 70 000 matkustajalla. Tästä saadaan laskettua, että Oulun paikallisliikenteenteen matkustajamäärä on noin 5 400 000 matkustajaa vuodessa.
Edelleen TOTI:ssa mainitaan, että Oululippujen myynti on noussut vuoden 2007 aikana 1,8% eli 1 000 kappaleella. Tästä saadaan laskettua, että Oululippuja on myyty noin 56 000 kappaletta. Kaupungin Oululipulle myöntämän tuen määräytymisperusteista nähdään, että Oululipulla tehdään keskimäärin 46 matkaa. Kaikilla Oululipuilla tehdään siis yhteensä keskimäärin 2 576 000 matkaa. Oululipun kokonaishinta kaupungin lipulle myöntämän tuen kanssa on 80,52€(vuoden 2007 hinta), eli vuoden Oululiput maksavat 2007 rahassa 56000*80,52=4 509 000 euroa.
Oletetaan nyt yksikertaisuuden vuoksi, että matkoista, joita ei tehdä Oululipuilla, puolet ovat normihintaisia(vuonna 2007 2,7€) ja puolet tehdään 40 matkan sarjalipulla. Oletus pienentänee ilmaisen joukkoliikenteen kokonaishintaa, koska normaalihintaisten matkojen määrä lienee oikeasti suurempi kuin tässä arviossa ja, koska 40 matkan sarjalipuilla tehtävien matkojen määrä lienee todellisuudessa pienempi kuin tässä arviossa. Molemmat ovat tässä arviossa noin 25% kaikista matkoista.
40 matkan sarjalippu maksoi vuonna 2007 74,7€(asiakashinta + kaupungin tuki). Nyt saadaan laskettua, että vuoden kertaliput maksavat (5 400 000-2 576 000)/2*2,7€=3 812 400 euroa ja vuoden sarjaliput puolestaan (5 400 000-2 576 000)/(2*40)*74,7=2 637 000 euroa.
Yhteensä nykyisen joukkoliikenteen arvoksi saadaan 4 509 000+3 812 000+2 637 000=10 958 000 euroa. Jos oletetaan, että kustannukset nousisivat ilmaisen joukkoliikenteen myöt 5-10%, ilmaisen joukkoliikenteen hinnan alarajaksi saataisiin vuoden 2007 kustannustasolla 11,5-12,0 ja koko arvioväliksi 11,5-15,0 miljoonaa euroa.
Valtion tukea tähän saataisiin jonkin verrran. Tällä hetkellä Oulun kaupunki saa valtiolta tukea joukkoliikenteen pyörittämiseen noin miljoona euroa. Summa on suuruudeltaan 24% kaupungin itsensä joukkoliikenteeseen käyttämästä summasta. Jos valtio tukisi samassa suhteessa ilmaista joukkoliikennettä kuin se tukee Oulun joukkoliikennettä nyt, maksaisi ilmainen joukkoliikennen Oululle vuodessan 8,7-11,4. Mikä on 5,6- 8,3 miljoonaa euroa enemmän kuin Oulu panostaa julkiseen liikenteeseen nyt. Valtion tuen saaminen tässä mittakaavassa ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.
Millaisia ovat ilmaisen joukkoliikenteen ulkoisvaikutukset?
Ilmaisen joukkoliikenteen positiivisia ulkoisvaikutuksia ovat ainakin kaikki ne vaikutukset, jotka pienentäisivät kaupungin kuluja tai lisäävät kaupungin tuloja, edistävät ympäristönsuojelua, lisäävät ihmisten hyvinvointia tai parantavat muuten elämisen laatua. Positiivisa ulkoisvaikutuksia voisivat olla esimerkiksi: Pienemmät liiikenteen hiilidioksidi päästöt, parempi keskustan ilmanlaatu, vähemmän ruuhkia, vähemmän tarvetta parkkipaikoille, ennemmän työpaikkoja bussikuskeille, viihtyisämpi keskusta, parempi maine maailmalla ja niin edelleen.
Negatiivisia ulkoisvaikutuksia on vaikeampi keksiä, jos sellaiseksi ei lasketa sitä, että ilmaiseen joukkoliikenteeseen menevä raha on jostain pois. Myös esimerkiksi pyöräilyn vähentyminen voisi hyvinkin olla negatiivinen ulkoisvaikutus.
Miksi vastustan ilmaista joukkoliikennettä?
Vastustan ilmaista joukkoliikennettä kolmesta syystä: 1) kaupungin resurssit ovat rajalliset ja 2) joukkoliikenteen laadunparantaminen on helpompaa, jos joukkoliikenne ei ole ilmaista, 3) uskon, että suurin osa ilmaisen joukkoliiikenteen positiivisista ulkoisvaikutuksista on saavutettavissa ilman ilmaista joukkoliikennettä.
Kohtia 1) ja 2) ei varmaan tarvitse tämän kummemmin perustella. Rahalla, jonka voi panostaa ilmaiseen joukkoliikenteeseen, voi myös palkata uusia opinto-ohjaajia tai psykologeja. Vastaava tilanne on myös joukkoliikenteen laadun parantamisessa. Samalla rahalla, jolla voi laskea hintaa, voi myös parantaa laatua. Suuremmat matkustaja määrät tietysti helpottavat mahdollisesti uusien reittien ja vuorojen perustamista, koska bussehin riittäisi helpommin tarpeeksi matkustajia. Toisaalta jokainen uusi vuoro ja reitti tulisivat tuon 11,5-15,0 miljoonan euron päälle. Yksikään vuoro ei itsessään toisi tuloja. Kaikki laadun parantaminen siis vain nostaisi kuluja. Maksullisen joukkoliikenteen tapauksessa laadun parantaminen, voisi myös lisätä tuloja.
Kohtaa 3) puolestaan voi havainnollistaa kysymällä, kuinka paljon vähemmän matkustaisit, jos matka linja-autolla maksaisi vaikkapa 0,5 euroa verrattuna tilanteeseen, jossa se olisi ilmainen? Uskon, että eroa ei näiden kahden tilanteen välillä käytännössä olisi paljoakaan. Uskaltaisin jopa väittää, että hinta voisi olla korkeampikin ilman, että matkustajamäärissä olisi hirvittävästi eroa. Tämä johtuu siitä, että hinnan lisäksi myös muut kriteerit vaikuttavat matkustustavan valintaan: matka-aika, asenteet, autoilun hinta, bussien viihtyvyys, jne. Ilmaisuus ei lyhentäisi matka-aikaa merkittävästi, ei vaikuttaisi asenteisiin ratkaisevasti, ei nostaisi autoilun hintaa eikä parantaisi bussien viihtyisyyttä. Monesti pikemminkin päin vastoin.
Summa summarum: Jos joukkoliikenteeseen halutaan panostaa vielä sen jälkeen, kun siitä on tehty edullista, on järkevämpää parantaa laatua kuin laskea hintaa.
